Äh, ei taas tule tästä touhusta tule edelleenkään yhtään mitään. Paino on edelleen suurinpiirtein samassa kuin aiemminkin. Siinä se seilaa 73 kg ja 74 kg välillä. En vain saa itsestäni riittävästi irti, että jaksaisin ihan tosissaan panostaa syömiseen..  Jonkin päivän jaksan kirjailla syömisiä ja pitää huolen että syön terveellisesti ja vajetta tulee, mutta sitten taas koko homma jää. Ei löydy riittävästi itsekuria. Mistähän sitä saisi? Eilen tein pitkästä aikaa jopa eräänlaisen ennätyksen kaloreiden suhteen kun sorruin sekä suklaaseen että pakastepizzaan. Jos nyt oikein luin sitä pizzapakettia, niin siinä tosiaan luki että 1000 kcal/per puolipizzaa. Elikkäs koko pizza olisi peräti 2000 kcal! En tajua kuinka siihen läystäkkeeseen voi edes saada niin paljon energiaa..  Suklaapussillisen jälkeen oli jo niin suuri katumus päivän syömisistä, että miehen ei ollut kovin vaikea houkutella minua hiihtolenkille vaikka olinkin aika väsynyt. Lenkin jälkeen vedin sitten tuon pizzan, enkä tajua miksi!! Pitää nyt yrittää ottaa opiksi tästä repsahduksesta.

Vaikka syömiset ovat mitä on, niin liikkuminen onneksi tuntuu hyvälle. Olen innostunut hiihtämisestä muutaman hiljaisen talven jälkeen. Tänä talvena on hiihtokertoja kertynyt enemmän kuin parina viime talvena yhteensä. Lisäksi juokseminen tuntuu taas hyvälle. Tällä viikolla on jo 2 lenkkiä takana ja yksi vielä suunnitteilla. Täältä tullaan puolimaraton! :)

Mietin,  että onko olemassa joku erityinen syy miksi pitäisi syödä puuroa ja leipää? Toki ne ovat edullista perusruokaa ja parhaimmillaan hyviä kuidun lähteitä, mutta ovatko ne muuten mitään välttämättömyyksiä? Sanotaan että puuro on vatsaystävällistä, mutta omalla kohdallani olen huomannut päinvastaisen vaikutuksen. Se ei tee hyvää minun vatsalleni ja siksi en sitä juurikaan syö.  Leipää syön lähinnä silloin kun en ole jaksanut panostaa eväisiin ja pääsen helpoimmalla hakemalla sämpylän. En kuitenkaan erityisemmin ole leivänkään ystävä.  Kalorilaskurin suositteleman minimikuitumäärän (25 g/päivä) saan täyteen ilman leipiä ja puuroa, mutta silti mietin että onko viljatuotteista saatavat kuidut jotenkin erilaisia kuin esim. herneistä ja päärynästä saatavat kuidut?  Siis että pitäisikö niitä kuitenkin yrittää syödä..

Äh, tämä homma nyt jumittaa jälleen. ”Joulukilot” lähtivät, eli samoissa lukemissa ollaan kun ennen jouluakin, mutta mitään muuta en saa aikaan. Liikuntaa olen harrastanut muutaman kerran viikossa, mutta syömispuoli on retuperällä. Motivaatio hukassa.. Tiedän kyllä ettei tällä menolla kiloja vähene, mutta silti en vain saa tehtyä mitään muutoksia. Turhauttavaa!! Vaikka taisin viime postauksessa mainita, etten lähde enää millekään dieetille, niin kummasti se mieli muuttuu.. Nyt suunnittelen taas ihan vakavissani pienen spurtin ottamista.  Jos vaikka ottaisi käyttöön kahdeksi viikoksi kevennetyn ruokavalion. 1200 kcal niinä päivinä jolloin en liiku ja 1500-1600 kcal treenipäivinä.   Aloitus tapahtuisi tosin vasta ensi maanantaina sillä viikonloppuna on juhlia. :)

Uuden vuoden lupauksia en tee, mutta tavoitteita asetan tälle vuodelle.

*Säännöllinen liikkuminen. Toteutui melko hyvin jo viime vuonna, mutta tämän vuoden puolella yritän saada liikkumisen vielä pysyvämmäksi osaksi elämää. Salille ei aina viitsi lähteä treenaamaan, mutta lenkille lähtöön ei vaadita kuin tahtoa. Haastetta riittää että saan itseni raahattua ulos. Tavoitteena 3-4 krt viikossa salia/spinningia/bodypumppia tai esim. pidempiä lenkkejä. Haaveena on myös jaksaa juosta 10 km jossain vaiheessa vuotta.

 Sunnuntai sitten.. Anopin vierailun johdosta leivoin heti aamulla kääretortun suklaatäytteellä. Siinä vaiheessa sentään maltoin vielä olla maistamatta.  Aamu alkoi taas soijakaakaolla. Lounaan söimme vasta iltapäivällä, joten siinä vaiheessa nälkä olikin jo melkoinen. Anopin vierailun kunniaksi kävimme syömässä taas ulkona. Tällä kertaa ei sentään seisovassa pöydässä. :) Vaikka melkoinen kaloripommi taisi sunnuntainkin lounas olla. Härkää kermakastikkeella. Maukasta, mutta ei mitään terveysruokaa. Sapuskan jälkeen suuntasimme kotiin, jossa odottikin jo aamulla leipomani kääretorttu. Lisäksi saimme anopilta tuliaisina 460g suklaakonvehti rasian joka laitettiin samantien tarjolle.. Niitä konvehteja sitten tuli napsittua melkoista tahtia, ja illalla rasia olikin jo tyhjä.. Mies toki söi osan, mutta jälleen kerran suurin osa meni minun suuhun. Pieleen meni siis sunnuntainkin syömiset.

1.   Varhaisin meikkimuistosi?:  Taisi olla joskus lapsena kun veljeni kanssa lähdettiin virpomaan. Minut meikattiin noidaksi ja veljeni kissaksi.   Muistan edelleen sen voimakkaan tuoksun joka niistä meikeistä lähti. Erityisesti mieleeni jäi poskipuna. Sitä piti sitten kokeilla myöhemmin salaa.

2. Mitä meikkejä löytyy käsilaukustasi?: Öö.. ei yleensä mitään. . Joskus puuteri.

3. Lempituoksusi?:  Pidän useammasta kevyestä kukkaismaisesta tuoksusta, mutta tällä hetkellä en taida omistaa yhtäkään tuoksua.

4. Henkilökohtainen kauneusvinkkisi?: Heh, tätä minulta harvemmin kysytään. :) Kosteusvoiteen käyttö aamuisin tekee kasvojenihon mukavan tuntuisen. Runsas veden juonti. (ehkä sillä on vaikutusta ihoon? )

5. Uusin kauneuslöytösi?: Jalkavoide. Ei tuoksu eritysen hyvälle, mutta tekee jaloista pehmeän tuntuiset.  En muista merkkiä. :)

6. Ikimuistoisin virheostokseni?: Näitä on varmaan monta.. Ostin kerran Ruotsista vahingossa shampoota, jonka piti antaa volyymiä ikääntyneille hiuksille.. Volyymia tuote antoi, tosin hiuksia ei meinannut saada millään selväksi pesun jälkeen. Se purnukka lähti melkein saman tien roskiin. :)

7. Meikkivoiteella vai ilman?: Ilman. Silmien alle ja leukaan laitan peitepuikkoa, mutta muuten en käytä.

8. Eyeliner vai kajal?: Eyliner. (Tosin sitäkään en taida tällä hetkellä edes omistaa. )

9. Tuote, jota ilman et tulisi toimeen?: Ripsiväri.

10. Tuote, jota haluat vielä koittaa?:  Jonkin sortin voide tummille silmänalusille. (Sellainen, josta olisi oikeasti apua.)